Odotuksia ja pelkoja vaihtovuodesta

Ja jälleen kerran saa taas ihmetellä, miksen koskaan saa oikein mitään aikaiseksi tämän blogin suhteen...Ärshyttävää, en oo oikeesti näin laiska. Anyway, aattelin laittaa tähän nyt tämmöisiä odotuksia ja pelkoja vaihtovuodesta-osion :D Ja kommentoida vähän miten mikäkin on täyttynyt.

Odotan/toivon:

* että opin puhumaan saksaa niin, että osaan vastata edes jotain Anetten (opettaja Jykylässä) kysymyspommituksiin kuulostamatta ihan hirveän säälittävältä raukalta.

-hehheh, ei tosiaankaan olla vielä tavoitteessa, mikä ei kyllä oikiasti edes hymyilytä yhtään. Oikeastaan melkeenpä ainoa toive ja tavoite, jonka ehdottomasti halusin täyttyvän. Onhan tässä tiesti vielä aikaa, ja kyllä tässä on edistystä tapahtunu, muttei tyydyttävällä tavalla. Mutta toisaalta, säälittävältä kuulostan joka tapauksessa, että se siitä.

* että tulee tutustuttua lähemmin Saksaan ja saksalaisiin ja tähän kulttuuriin ja kaikkea semmosta hienoa

-Noo, saksalaisiin oon tutustunu. Ne on hurjan mukavia ja rentoja tyyppejä. Iloitsen hirmuisesti, varsinkin kun usein sanotaan, että vaihdossa ollessa ei paikallisiin tutustu just ollenkaan, vaan pyöritään enemmänki muiden vaihtareiden kanssa. Sveitsiläiset on aikas hupasia myös. Vähän rempseämpiä kuin saksalaiset :D Mutta näistä kenties joskus myöhemmin lisää. Saksaa maana en ikävä kyllä ole oikeinkaan päässyt tutkimaan. Tai siis, ei oo tullu vaan lähettyä, lentokenttämatkoja lukuunottamatta. Berliini olis kyllä takuulla näkemisen arvonen, ja Kölnistä ja MM-kisoista unelmoin kovinkin. Ja yks Bundesliiga-matsiki ois aika pakko kokea. Toivotaan, toivotaan...

* että pääsen näkemään Nummelinin!!!

-kyllä, todellakin :)) Ja siitä niin happy. Mutta ei yks kerta kyllä mihinkään riitä...

* että pääsen Sveitsiin <3

-tuleehan tuolla käytyä vähintään kerran viikossa. Zürichiäkin sillon näin hituisen verran. Kesällä ehkä kierrän vähän enemmän, ainaki Heidi-Land ois just mahtis paikka -ja tietysti Lugano ;)

* että on kivaa

-ihan kohtuuhyvin toteutunut joo. Onhan niitä tympeempiäki hetkiä, mutta kaiken kaikkiaan prima :)

Pelkään:

* etten opi puhumaan saksaa
-no tästä tulikin jo sanottua ylempänä. Toivottavasti ei käy pelko toteen :(

* etten tutustu yhtään kehenkään
-huh, poissa on tämä pelko. Tosin paremminkin toki vois olla...

* että "mulla on ihan hirvee koti-ikävä" koko ajan (lainausmerkit pienen sisäpiirijutun vuoksi)
-ja tämä oli suuren suuri yllätys; ei edes ollu koko syksynä yhtään ikävä kotiin. Paitsi vähän sillon kun tiesi, että kohta pääsee kotiin viettämään joulua. Toisaalta, sitten kun tuolta joululomalta tuli takasin Saksaan, oli aikas valtaisa kaipuu takasin kotiin. Mutta enäänpä ei ole taas yhtään, vaikka juurikin tuolta kotoa vasta olen palannut.

* etten osaa hoitaa asioita enkä asioida yms.
-en osaakkaan. mut ei se mitään, Anneli osaa :))

* etten ymmärrä mistään mitään, kenenkään puheesta mitään, oon ihan pihalla kaikesta ja ettei kukaan ymmärrä mua ja mun saksaa
-okei, ymmärrän tyyppien puheet lähestulkoon kokonaan. Mutta muuten...

* että lihon.
- ajatelkaa, mitä ajattelette, mutta vaihto-oppilas lihoo keskimäärin 5-10 kiloa vaihdon aikana. Ja se on pelottavaa. Oon todellakin lihonu, en ehkä noin paljon, mutta eipä kyllä oikein ois ollu varaa siihenkään määrään.

* etten osaa edes tulla koko kaupunkiin, että myöhästyn lennolta tai hyppään väärään junaan tai etten osaa edes matkustaa kyseisillä välineillä
-ehheh. junamatkailu on sujunu ongelmitta, ihme kyllä. Ja lennotki sittemmin...

* etten tajua koulusta yhtään mitään
-no tajuan. Jotaki ainaki jostaki.

* etten osaa olla/pärjää Annelin kanssa samassa asunnossa ( ;DDD)
-kuulostaa hassulta, mutta pelko oli toisaalta ihan aiheellinen, koska en todellakaan osaa olla kovinkaan monen ihmisen kanssa normaalisti. Nykyisin mietin aina, miten ihmeessä pärjäisin ilman Annelia. En mitenkään.