"Saksa on paska maa"

totesi muuan suomalainen keihäsjätti muinoin. Ja pakkohan tämän oli lähteä selvittämään lausahduksen paikkaansapitävyys...

tiistai 6. heinäkuuta 2010

VaihtoOpiskelua

Olen muuten opiskellutkin täällä. Aina välillä. Tosinpa tälläkin hetkellä on pienoinen paniikki ensi viikon semantiikan kokeesta, johon ei ole oikein jaksanut/kiinnostanut panostaa edes sitä vähää, mitä muihin. Toivottavasti opintopistemääräni tulee kelpaamaan, vaikka tuon semantiikan takia luultavasti tulee taas kuusi pistettä vähemmän...Mutta tässä nyt tiivistettynä juttua sekä talvi- että kesälukukauden opinnoistani.

Talvella siis kävin kaksi jo jossain vaiheessa mainitsemaani saksa vieraana kielenä -kurssia. Deutsch mit Filmen ja Landeskunde. Noista ensimmäinen oli koko lukukauden paras kurssi. Tunneilla tutustuimme ja valmistimme itseämme erinäisten tehtävien avulla kyseisen viikon elokuvaan, jotka siis olivat jotain saksalaisia tuotoksia. Suurin osa oli semmosia ei-ollenkaan-katsottavia, joissa piti muualle katsoa vähän väliä välttääkseen ällöttävät ja typerät kohtaukset, mutta oli siellä joukossa muutama kohtuu hyväkin, niinkuin elokuva saksalaismiehestä, joka aikoo osallistua juna-aikataulujentietämiskilpailuun Inarissa. Einmal nach Inari. Ihanan ylikorostettua suomalaisyleistystä :) Tätä kurssia oli 4 tuntia viikossa, plus lähestulkoon joka viikolla yksi tai kaksi elokuvaa illemmalla. Elokuvan jälkeisellä tunnilla yleensä myös keskustelimme elokuvan teemasta, näyttelijöistä ja sen semmoisesta. Sitten tuli myös käytyä elokuva- ja mediasanastoa läpi erilaisten tehtävien ja LEIKKIEN avulla. Ne leikit oli kyllä niin parhaita. Pari kertaa kirjoitettiin mm. jatkoa elokuvaan. Sekin oli hupaisaa. Ei varmaan tule yllätyksenä, että opettaja tuolla kurssilla oli aika mahtava :) Lukukauden lopulla meillä oli tosi helppo koe, joka koostui (hmm, tuota sanaa olisin niin kovasti tahtonut tänään käyttää yhden kokeen ainekirjoituksessa, mutten millään muistanut sitä saksaksi. Ja kaikkia kiinnostaa...tuli vain mieleen. ) niin siis koe koostui tehtävistä, jotka jo aiemmin tunneilla olimme kerran tehneet ja tarkistaneet, plus vielä se, että opettaja kertoi aikas tarkalleen, mitä monisteita ja asioita sitä koetta varten kannattaa katsella. Oli siinä joku ainekin, mutta muuten siis lähestulkoon pelkkää muutamien monisteiden ulkoaopettelua. Sain kokeesta täydet pisteet, ja siten myös kurssista pyöreän ykkösen. Tosi pyöreä luku.

Landeskundessa kuuntelimme aina jonkinlaisen päivän aiheeseen liittyvän tv-uutisen, josta sitten piti osata kuulla ja kirjoittaa pääkohdat vastausmonisteeseen, tai jatkaa lausetta niinkuin se tv:ssä ilmaistiin. Jälkeenpäin keskustelimme yhdessä asiasta ja kerrottiin omia kokemuksia ja mielipiteitä ja sitä, miten asia omassa kotimaassa on. Eli sellainen kurssi, jossa sai olla aika hiljaa ja kuunnella vain. Joskus se opettaja toki kyseli minultakin, mm. suomalaisista vanhuksista. Mutta yleensä sain olla rauhassa, kun innokkaita vastaajia kuitenkin aina löytyi. Välillä kirjoitimme kommentteja aiheisiin tai luimme sellaisia itse. Aika leppoisa kurssi kaiken kaikkiaan. Loppukoe oli tuollainen kuuntelutehtävä + ainekirjoitus. Sain kokeesta yks pilkku jotain, joka sitten kurssiarvosanana jostain syystä nousi muutamalla kymmenyksellä ollen siis ykkönen ja vähän päälle (sanoi, että osaan mukamas puhua sen verran, että arvosana nousee. Arvotukseks jäi, missä se sitä mun puhetta oli niin kovasti kuullu, että se arvosanan nousuun oikeutti O_o ) Mutta en nyt valita kuitenkaan. Helpot opintopisteet kelpaa aina.

Noiden saksakurssien lisäksi kävin myös kaksi kielitieteen kurssia. Fonetiikka olisi ollut kiinnostavaa, jos olosuhteet olisi olleet vähän erit. Suuri pitkulainen luokka aivan täynnä porukkaa, yleensä jouduin sinne ihan perälle istumaan, jolloin en nähnyt enkä paljon mitään myöskään kuullut. Tuli siis usein piirustelun lomassa otettua pikku torkut. Kurssivaatimuksiin kuului hyväksytysti suoritetut kotitehtävät netissä (kaikista muistaakseni kahdeksasta kotitehtävästä piti yhtä lukuunottamatta saada yli 50% pisteistä) ja loppukoe, johon sai osallistua, jos siis vähintään seitsemästä kotitehtävästä oli saanut kaikista yli 50%. En kuunnellut tunneilla siis juurikaan, mutta kotitehtävät sain luentofolioiden ja googlettamisen avulla hoidettua (ne olivat pääasiassa monivalintaa) Vanhasta tottumuksesta en vaivautunut lukemaan kokeeseen kuin vasta edellisenä päivänä (yleensähän se lukeminen tapahtuu vasta illalla, mutta oli jo pieni huoli, kun asiaa oli niin paljon, että luin ihan koko päivän). Siltikään päässä ei paljoa mitään ollut, ja monen tehtävän jouduin skipata. Olin kohtuu varma, ettei koe mennyt läpi (siinäkin piti saada puolet pisteistä), vielä kun kotimatkalla muisti kaikki ne typerät virheet, mitä niissä helpoimmissa oli mennyt tekemään. Varsin positiivinen ylläri oli siis, kun jo kotisuomessa hetken lomaa vietettyäni luin sähköpostista, että olin läpäissyt kokeen pistein 30/60. Äiti kysyi silloin, että oliko Numppa sittenkin päässyt olympiajoukkueeseen, kun sillä tavoin riemuitsin. No ei, siitä olisi syntynyt huomattavasti suuremmat riehungit. Mutta joka tapauksessa iloitsin niistä kuudesta opintopisteestä, vaikkei arvosana niin mainio ollutkaan. Tylsä kurssi, Suomessa ehkä käyn samaisen uudestaan sellaisella kielellä, jota kunnolla ymmärtää nukahtamatta.

Morfologia oli englanniksi. Sitä opetti aasialainen pieni ja alati hymyilevä mies. Suhteellisen yksinkertaista, ja tuntui, että siinä tehtiin vain koko ajan sitä samaa. Analysoitiin hindin, mandariinikiinan ja muiden aasialaisten, välillä englannin sanoja ja eroteltiin niistä morfeemeja (lue Kaisa Häkkisen Kielitieteen perusteet, jos enemmän haluat tietää :P )
Tunnit meni minun osaltani lähinnä piparkakkujen piirtelyyn. Kurssista oli kaksi koetta, jotka ilmeisen hyvin läpäisin, vaikka ei taas lukeminen valtaisastikaan huvittanut. Noin 3/5 taisin valtavasta monistepinkasta lukea. Kuulostan hirveältä hikeltä. En ole sitä. Enää. Ei jaksa. Jostain syystä on vain tapana syystä tai toisesta selvitä kokeista kohtuullisen hyvin näkemättä kovinkaan suurta vaivaa. Hullu paljon työtä tekee... Morfologiaakin voisin Jykylässä käydä alusta pitäen vielä uudestaan.

Nuo neljä kurssia minulla siis oli talvilukukaudella. yhteensä 12 tuntia viikossa + 2 tuntia, jos katsottiin elokuva. Morfologia loppui jo ennen joululomaa muiden siis jatkuessa vielä sinne helmikuun alkuun, jotenka joulun jälkeen tarvitsi mennä kouluun aikaisintaan kahdeksi. Vähän liian leppoista etten sanoisi. Mutta jos olisi aina noita kielitieteitä lukenut sen verran kuin normaalit opiskelijat täällä tekee, niin voisi ehkä sanoa muuta. Mutta mitä sitä turhaan.

Nyt sitten kesälukukaudella ei koulua ole paljoa enempää. Itse asiassa vähemmän. 8 pakollista tuntia viikossa + 3 vapaaehtoista. Eli siis kahdeksan. Minulla on taasen kaksi saksankurssia, samantyyppinen, astetta vaikeampi Landeskunde ja Grammatik, jota rakastan. Landeskundesta ei jaksa enää toistamiseen niitä lähestulkoon samoja asioita selittää kuin edellä. Tänään oli siitä se koe, eikä nyt mikään mahdoton ollut sekään, vaikka kaksi kohtaa kyllä jätin kuulematta...Uutinen koski oikeusministerin vaatimaa naiskiintiötä firmojen johtokuntaan. Samaiseen aiheeseen piti vielä kirjoittaa kommentti. Tuolla Landeskundella innokkaita puhujia oli vielä enemmän, joten sain tyystin häiriöittä seurata näiden kommentteja ja mielipiteitä uutisiin. Mutta jes, kurssi ohi. Ja pisteitä 4.

Grammatik, ihana pelastukseni ja itseluottamukseni säilyttäjä. Tuota kurssia niin tarvitsin pitämään pääni kasassa, koska en jaksa opiskella yhtään mitään, jos en missään pääse loistamaan. Ja tämä on juurikin sellainen kurssi. Ja kaiken lisäksi täällä oppii todella yksinkertaistettuna sellaisia asioita saksan passiivista ja partisiipeista, mitä Jykylän hyvin teoriapainotteisessa, tylsässä kieliopissa ei koskaan kerinnyt sisäistämään. Parasta. Huomenna olisi toinen pikkukoe aiheesta sanajärjestys. Ensimmäinen oli pari viikkoa sitten partisiipeista. Ihana kurssi + kiva opettaja, opiskeluviikkoni piristysruiske.

Kielitieteitä oli tarkoitus ottaa pari kurssia enemmän, mutta loppujen lopuksi jäljelle jäi vain kaksi: fonologia ja semantiikka. Fonologia on kohtuullisen ymmärrettävää, osa asioista on jo muutamaan kertaan tullut opittua aiemminkin. Lisäksi opettaja puhuu todella selkeää saksaa, juuri oikealla äänenpainolla ja -voimakkuudella, että sitä on jopa nautinnollista kuunnella, heh. Tähänkin kuuluu numeroin arvioitavia kotitehtäviä 4 kappaletta + kaksi koetta. Kotitehtäviä on rasittavaa tehdä koneella, koska tarvitsee foneettisia aakkosia ja muita merkkejä, ja koska Open Office on niin paljon surkeampi kuin Word. Onneksi ne nyt antoivat luvan tehdä myös perinteisesti käsin...Ensimmäinen koe oli muutama viikko sitten. Luin osan asiasta jo kaksi päivää ennen koetta, ohhoh, ja monisteet loppuun sitten edellisenä. Kerran läpi, ja that's it. Plus pikkaisen distinktive Merkmale:jen opettelua. Sain kokeesta ilman sanakirjaa ja yhtä kahdeksan pisteen kysymystä lainkaan ymmärtämättä (en tietenkään voinut kysyä, mitä se tarkoittaa) ja näin sen tyhjäksi jättämällä 80 pistettä sadasta. Olen siihen aika tyytyväinen. Suomessa en ehkä olisi, mutta nääh. Kunpa vaan se toinenkin menisi samaan malliin... Niin, tästä kurssista olisi myös 2 tuntia viikossa Tutoriumia, eli semmoista tehtävien läpikäymistä ja harjoittelua yhdessä Tutorin kanssa, kerran tai kaksi olen siellä käynyt, mutta en enää pitkään aikaan ole jaksanut, kun ei kerta pakko ole.

Semantiikka olis just niin kivaa, jos siitä ymmärtäisi jotain. Olipas kivasti sanottu. Tarkoitin lähinnä, että jos se olisi suomeksi eikä englanniksi kuten tämä. Vieläpä aika huonoksi englanniksi. Semantiikka on jonkinlaista merkityksien logiikkaa. P -> Q = tosi/epätosi. Tuo nyt on yksinkertaista, mutta siinä vaiheessa, kun missasin tunteja Kölnissä vieraillessa, tipahdin kärryiltä, enkä ole sittemmin päässyt takaisin kyytiin. Kauhulla odotan ensi viikon koetta. Olen liian laiska lukemaan kappaleita, joten saas nähdä miten käy. Vois kyllä huomenna jotain juttuja siitä katella. Tähän kuului myös välikoe, jonka saimme tehdä vapaa-ajalla ja halutessamme ryhmässä. Annelin ja kahden saksalaisen kanssa muodostimme ryhmän, jonka siivellä pääsen tekemään sitä varsinaista koettakin, koska ryhmämme sai yli puolet välikokeen pisteistä. Pelottaa. Mutta ihan sama. Kesällä ei oikein hirveästi huvita opiskella. Tähänkin kuuluu tunti viikossa Tutoriumia, joka myös on jäänyt osaltani aika vähälle.

Siinäpä ne. Lisäksi pitäisi kirjoittaa Jyväskylän kurssia varten 5 ainetta saksalaisesta elämästä ja sen kummallisuuksista, ihmisten tervehtimistavoista muun muassa, jos niin haluaa. Näitä olisi pitänyt kirjoittaa yksi per joka toinen vaihtokuukausi koko vuoden ajan ja lähettää opettajalle. Enpäs ole edes ensimmäistä vielä kirjoittanut. Ehkä seuraavana viikonloppuna sitten...Ja toinen urakka on sitten tämä blogi. Paljon olisi päässä jutunaiheita, mutta ei sitä oikein koskaan saa aikaseks. Varmaan vielä puolen vuoden päästäki kirjoitan tänne näitä vaihtojuttujani x)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti